Talouskasvusta ja BKT:sta
Suomen talous sakkaa. Talouspolitiikan arviointineuvoston raporttissa 2024 näkyy selkeästi miten vertaiset pohjoismaat ovat ottaneet keulaa koronankin jälkeen. Vuoden 2008 romahduksen jälkeen Suomen talous per asukas on kasvanut -5,5 %, verrattuna Ruotsiin n. 10,5 % ja Tanskaan n. 17,5 %. (OECD Videolla: löytyy myös verkkosivuilta)
Samalla kun muiden maiden talous on kasvanut ja velkaantuminen suhteessa BKT:n pysynyt varsin samana (OECD; Kaavio verkkosivuillani) Suomessa velka-aste on kasvanut Q3 / 08 – Q3 / 24 yli 150 % (35,2 -> 88,4 %.) En ole täysin varma onko nykyinen talousjärjestelmä paras mahdollinen. Onko jatkuva talouskasvu edes tavoiteltavaa? Kuitenkin nyt ennen kuin järjestelmä ehkä muuttuu on pyrittävä saamaan sekä Suomen että Jyväskylän talous kasvamaan.
Jyväskylän kaupungin ennuste talouskasvulleen on v. 25: 1,7 % ja v. 26 1,5 %. Työttömyys myös lähtee ennusteiden mukaan laskuun. Jyväskylä velkaantuu tulevien vuosien suunnitelmien mukaan vielä lisää. En näe velkaantumista kovin suurena ongelmana, jos niistä käytetty raha menee järkeviin ja tehokkaisiin kohteisiin. Lainakanta kasvaa investointien kuten Kauppakadun remontin ja Hippos-hankkeen takia. Talouskasvu ei ole tärkeintä vaan se, että hyvinvointi kasvaa ja palvelut laajenee.
Jyväskylässä on tehty jo sopeutuksia n. 30-40 miljoonaa. Sopeutusten avulla on pyritty samaan taloutta tasapainoon. Muihin kaupunkeihin verrattuna Jyväskylä on varsin vähävelkainen. Samoin investointimenot ovat vähäisiä muihin verrattuna.
Kunnan taloudessa tulisi keskittyä toimiin, jotka ovat tehokkaita vuosikymmenien tähtäimellä. Esimerkiksi koulutukseen ja kirjastoihin tulisi panostaa enemmän. Molemmat ovat keskeisessä osassa hyvinvoinnin lisäämistä. Etenkin heikommille alueille tulisi panostaa kirjastopalveluita.
Jyväskylässä ja Suomessa tulisi mahdollistaa puitteet yrittämiselle ja yritysten jäämiseen Suomeen. Kunnille siirtyneet TE-palveluiden avulla tulisi tukea yritysten palkkaamista. Yritykset virkistävät kaupunkia, tuottavat uusia palveluita ja tukevat talouskasvua. Etenkin tekniikkaan pohjautuvia yrityksiä tulisi tukea. Kenties v. 26 JYU:n uusi DI-linja turvallisuusteknologista tulee tukemaan tätä.
Velkatietojen lähde: https://data-explorer.oecd.org/vis?lc=en&tm=debt&pg=0&hc[Financial%20instruments%20and%20non-financial%20assets]=&snb=126&vw=tl&df[ds]=dsDisseminateFinalDMZ&df[id]=DSD_NASEC20%40DF_T7PSD_Q&df[ag]=OECD.SDD.NAD&df[vs]=1.1&dq=Q..EST%2BUSA%2BNOR%2BSWE%2BDNK%2BFIN..S13…..FD4.T.PT_B1GQ._T.N….INST&to[TIME_PERIOD]=false&pd=2000-Q1%2C2024-Q4
BKT per capita lähde: https://data-explorer.oecd.org/vis?lc=en&df[ds]=dsDisseminateFinalDMZ&df[id]=DSD_NAMAIN1%2540DF_QNA_EXPENDITURE_CAPITA&df[ag]=OECD.SDD.NAD&dq=Q..EST%2BNOR%2BSWE%2BDNK%2BFIN……..LR..&pd=2001-Q1%2C2024-Q4&to[TIME_PERIOD]=false&vw=tl


