Suomessa opetusryhmien koko on nykyisellään varsin hyvä verrattuna muihin OECD-maihin. Pienemmät luokat hyödyttyvät etenkin erityistukevia tarvitsevia. Pienempi luokka mahdollistaa yksilöllisten haasteiden huomaamisen paremmin. Haasteiden varhaisemmalla huomaamisella ennaltaehkäistään tulevia ongelmia ja luodaan lapsille ja nuorille parempi ja helpompi tulevaisuus. Luokkakokojen säätämisessä tulisi kuunnella tutkittua tietoa sekä opettajien kokemuksia. Määrittelyssä on tärkeä ottaa huomioon, mikä on oppilaiden ja opettajan kannalta parasta. Huonosti voiva opettaja ei ole kenellekkään eduksi.

Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan osa vastaajista on tyytyväisiä koulunsa opetus ja ohjausresurssin riittävyyteen sekä henkilökunnan ammattitaitoon, mutta samalla kaikista vastaajista yli 60 prosenttia toivoi kouluunsa lisää opetus- ja ohjausresursseja. Aikaisempien tutkimusten perusteella puutteelliset resurssit vaikuttavat negatiivisesti siihen, miten hyvin kouluissa oppimisen ja koulunkäynnin tuki saadaan toimimaan (OAJ, 2017, s. 10), tämän tutkielman tulosten perusteella kouluihin kaivattiin erityisesti lisää erityisopettajia ja koulunkäynninohjaajia “

Varhaiskasvatusten työntekijöiden panos on hyvin merkittävä lapsen kehitykselle. Tästä on paljon tutkimusnäyttöä löydettävissä. Varhaiskasvatuksen palkat ovat nykyisellään jo varsin matalat. Olisi mielestäni hyvä ja oikein, jos koko alaan kohdistuva palkkaus nousisi. Kuitenkin, jos Jyväskylä alkaa suurehkona kaupunkina tarjoamaan korkeampaa palkkaa houkutellakseen varhaiskasvatuksen työntekijöitä. Aiheuttaa se haasteen syrjäisemmille ja pienemmille paikkakunnille, joitka eivät silloin enää palkkauksen puitteessa voisi kilpailla isompia kaupunkeja kohtaan. On tärkeää koittaa pitää myös syrjäisempiä alueita asutettuina ja tällaiset päätökset epäsuorasti vaikuttavat myös sinne. Tulisi keskittyä enemmän ammattilaisten houkutteluun yleisesti kaupungissa asumisenpuolesta.

Kuten Vihreät yleensäkin, myös minä vastustan pienten koulujen lakkauttamista. Etenkin alakoulujen osalta tulisi panostaa siihen, ettei pienempiä, usein lähikouluina toimivia oppilaitoksia suljettaisi. Pitkällä aikavälillä digitalisaation kehittyessä voi olla mahdollista, että koulut alkavat siirtyä täysin digitaaliseen muotoon, esimerkiksi VR-ympäristöihin. Tämä muutos vie kuitenkin aikansa. Olisin silti valmis tutustumaan sen mahdollisuuksiin, mikäli ne konkretisoituvat. Pienten koulujen lakkauttaminen saattaa aiheuttaa lapsille ja nuorille pitkiä päivittäisiä koulumatkoja. Esimerkiksi sisarukseni matkasi koko kouluaikansa pitkän matkan kouluun, mikä saattoi tarkoittaa jopa kahta tuntia päivässä. Tällaiset matkat voivat niellä ison osan nuoren päivästä vieden aikaa muilta tärkeiltä asioilta.

Tämä mahdollisuus on jo nykyisin voimassa Jyväskylässä. Kaupungissa toimii ruotsinkielinen koulu Kuokkalassa, jossa tarjotaan opetusta 1.–9. luokilla ruotsiksi. Tähän kouluun pääseminen on mahdollista, jos oppilaalla on vähintään vuoden kokemus ruotsin kielestä. Mikäli oppilaalla on korkea motivaatio ja halukkuus, hänellä on jo nykyään mahdollisuus siirtyä ruotsinkieliseen opetukseen. En näe tarvetta muuttaa tätä tilannetta. Ajatus siitä, että muissa kouluissa tarjottaisiin ruotsin kielen opetusta jo ennen kuudetta luokkaa, on haastava. Halukkaita ei välttämättä ole tarpeeksi, jotta luokka voitaisiin muodostaa, edes yli-luokallisesti. Jos kuitenkin kiinnostuneita olisi riittävästi, tulisi tämän mahdollisuuden toteuttamista harkita. Samalla voitaisiin pohtia myös lisätuntien tarjoamista englannin kielestä halukkaille oppilaille.

On näyttöä siitä, että ihmisten ruokatottumukset jatkuvat nuoruudesta aikuisuuteen. Jos lapsia ja nuoria totutetaan jo varhain monipuolisiin ruokavaihtoehtoihin, kuten kasvisruokiin, on todennäköisempää, että he jatkavat tätä ruokavaliota aikuisuudessa. Kasvisruuasta tulisi pyrkiä tekemään maukasta ja hyvä vertainen liharuokien kanssa. Kasvisruoka on usein yksilölle terveellisempi vaihtoehto kuin liharuoka. Itse syön molempia sen mukaan, mikä sillä hetkellä tuntuu mieluisalta.

En näe syytä kieltää esimerkiksi Suvivirren laulamista kunnallisella päätöksellä, sillä se on monille kulttuurinen osa kouluvuoden päättymistä. Samalla, mikäli tarve vaatii, ei mielestäni ole estettä järjestää tilaisuuksia myös kirkon tiloissa, kunhan ne eivät ole luonteeltaan uskonnollisia. Uskonnollista opetusta ei koulussa tulisi järjestää – sen sijaan oppilaille pitäisi tarjota puolueetonta opetusta eri maailmanuskonnoista, etiikasta ja moraalista. Jos haluttaisiin siirtyä malliin, jossa on vain yksi kaikille yhteinen katsomus- ja uskontotieto, päätös pitäisi tehdä valtakunnallisesti eduskunnan tasolla.

Jyväskylässä asuu nykyään hieman yli 10 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä (Tilastokeskus 2023). Nykyinen hallitus on leikannut maahanmuuttajien kotouttamisrahoitusta, joten kuntien on syytä harkita omia lisäpanostuksia. Etenkin kielikursseille pääsyä tulisi helpottaa, sillä se on keskeistä kotouttamisessa. Yhtenä ratkaisuna voisi olla kielivaatimusten lieventäminen työssä aluksi ja kielitestin suorittaminen hyväksytysti jonkin ajan (esim. vuoden) kuluessa.

Kiellon sijasta tulisi keskittyä enemmän siihen, että kasvatetaan laitteiden käytön kestävyyteen. Puhelimien käytön rajoittaminen oppitunneilla tulisi mahdollistaa opettajille. Välitunneilla oppilaille tulisi mahdollistaa mieleistä tekemistä. 

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että kirjastot edistävät yhteisöjen kehitystä ja vähentävät eriarvoisuutta. Kirjastojen sulkemisten on havaittu olevan yhteydessä lukutaidon heikkenemiseen, joka on jo laskussa Suomessa. Lisäksi sulkemiset vähentävät yhteisöllisyyttä. Kirjastoihin tulisi panostaa, ja tulevaisuuden kannalta on tärkeää ylläpitää palveluita. Voidaan myös harkita kirjastopalveluiden kohdentamista alueille, joilla asuu enemmän heikossa asemassa olevia. Kirjastot eivät ole enää vain kirjojen säilytyspaikkoja, vaan niiden rooli palvelukeskuksina, kuten Helsingin Oodi, on laajentunut. Aukioloaikoja voitaisiin kenties pidentää itsepalvelumallilla.

Ajatus on ehdottomasti mahdollinen. Laskelmien mukaan nykyisten rakennusten korjaaminen olisi noin 8 miljoonaa euroa (22 %) kalliimpaa kuin uusien rakennusten rakentaminen. Kaupungin eri toimijat, kuten kirjasto, museot ja tilapalvelut, ovat osoittaneet kiinnostusta tähän ideaan, ja sen uskotaan lisäävän asiakasvirtoja. Lisäksi laskelmien mukaan käyttömenoissa syntyisi säästöjä. Haasteena voi olla nykyisen pääkirjaston myynti, mutta kokonaisuutena idea on hyvä ja kannatettava.

Asunalueiden eristymisen kannalta olisi keskeistä kaavoittaa samalle alueelle erilaisia asumisratkaisuja. Varallisuuserojen kasvu on haastava tilanne Suomessa ja maailmalla. Tätä erojen kaventamista tulisi pyrkiä kaventamaan myös pienillä teoilla myös kunnassamme, kuten kaavoituksessa. Nykyisille alueille, jossa on keskittynyt huono-osaisia tulisi panostaa, esimerkiksi kirjastopalvelulla. Tulee varmistaa, että alueella asuvat eivät joudu muuttamaan pois alueelta, mikä alueen tilanne paranee, vaan heidän asemansa paranee sen mukana. 

Jyväskylässä asuu nyt hieman yli 10 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä (Tilastokeskus 2023), kun heitä oli n. 4000 (2,6 %) vuonna 2005 ja n. 6700 (4,5 %) vuonna 2015. Maahanmuuttajat ovat tärkeä osa kaupungin elinvoimaisuutta, ja heidän kotoutumisensa Jyväskylään, Suomeen ja EU:hun on varmistettava. Väkiluvun ennustetaan kasvavan (n. 164 000 as. vuoteen 2040). Maahanmuuttajat tuovat alueelle uutta tietoa, taitoa ja varallisuutta, mistä hyötyy koko yhteisö pitkällä aikavälillä. Yhtenä mahdollisuutena voisi olla maksuttoman yliopiston tarjoaminen EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tuleville.

Jyväskylässä asuu nykyisin hieman yli 10 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä (Tilastokeskus 2023). Monet maahanmuuttajat kokevat tekevänsä helpompaa työtä kuin aiemmin ulkomailla (Tilastokeskus 2021). Nykyinen hallitus on leikannut maahanmuuttajien kotouttamisrahoitusta, joten kuntien kannattaa harkita lisärahoitusta omiin kotouttamispalveluihinsa. Erityisesti kielikursseille pääsyä tulisi helpottaa, sillä nykyisin kursseille pääseminen on toisinaan haastavaa.

Nykyinen hallitus on leikannut maahanmuuttajien kotouttamisrahoitusta, joten kuntien on syytä harkita omia lisäpanostuksia. Etenkin kielikursseille pääsyä tulisi helpottaa, sillä se on keskeistä kotouttamisessa. Yhtenä ratkaisuna voisi olla kielivaatimusten lieventäminen työssä aluksi ja kielitestin suorittaminen hyväksytysti jonkin ajan (esim. vuoden) kuluessa.

Jyväskylän, kuten muunkin Suomen, tulisi aktiviisesti tavoitella osaavien maahanmuuttajien muuttoa tänne. Etenkin osaavat maahanmuuttajat tuovat maahamme ja alueilemme taitoa, joka on hyödyksi yksilölle itselle ja ympäristölle. Suomen huoltosuhde ennusteiden mukaan on varsin kriittisessä tilanteessa ja maahanmuuttajien houkuttelu on keskeisessä asemassa sen korjaamisessa.

Jyväskylän tulisi osallistua näiden tapahtumien rahoittamiseen, sillä on näyttöä siitä, että tällaiset tapahtumat vähentävät osallistujien ennakkoluuloja. Esimerkiksi Europarlamentin julkaisussa (2/2017) mainitaan, että eri kulttuurien yhteiset foorumit ja alustat tukevat integraatiota. Jyväskylä, kuten koko Suomi, tarvitsee maahanmuuttajia, ja heidän onnistunut integroitumisensa yhteiskuntaan on tärkeää. Kulttuurien välinen vuorovaikutus tulisi aloittaa jo varhaisessa iässä. Voitaisiinko esimerkiksi kouluissa järjestää tapahtumia, joissa eri taustoista tulevat ihmiset jakavat kokemuksiaan?

Näen Suomen monikulttuuristumisen pääosin hyvänä asiana. Muutokset luovat haasteita yhteisöihin ja voivat lisätä epävarmuutta. Maailma muuttuu ja samalla yhteiskuntamme tulisi. Arvomme ja tavoitteemme tulisi muuttua ajan kanssa. Uudet tilanteet kaipaavat uusia ratkaisuja. Ajatus siitä, että Suomi olisi vain suomalaisille on mielestäni haasteellinen. Ylipäätänsä kansalaisuuden ajatus. Toivoisin maailman näkevän vielä päivän kun kysymys kansallisuudesta täysin sivuseikka. Haluan pyrkiä edistämään tätä maailmaa, kuitenkin en välttämättä usko, että edes elinaikanani tulee tapahtumaan muutos niin voimakkaasti. Suomessa on aina asunut ihmisiä eri taustoista ja niin tulisi jatkossakin olla.

Suomi ja sen kunnat ovat sitoutuneet vastaanottamaan pakolaisia ja turvapaikanhakijoita kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Keskeistä on varmistaa heidän kotoutumisensa ja osallistumisensa yhteisöihimme ja yhteiskuntaamme. Heille tulisi taata inhimilliset olosuhteet alusta alkaen.

Jyväskylä omistaa noin 8700 ha metsää, ja 98 % asukkaista asuu enintään 300 m päässä lähimetsästä. Noin 1500 ha (17 %) on suojeltu vuoden 2018 suunnitelman mukaisesti. Jyväskylä tekee vain maltillisia avohakkuita, mutta Luontopaneeli (2022) toteaa avohakkuiden haittaavan eniten luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita. Jatkuvapeitteinen metsäkasvatus on ilmaston kannalta lievempi vaihtoehto ja vähentää vesistöjen ravinnekuormitusta, ja tutkimusten mukaan se voi olla taloudellisesti yhtä kannattavaa tai kannattavampaa. Keski-Suomessa hyödynnettiin 2021 hakkuumahdollisuuksista 99 %, josta luonnon tasapainon ylläpidon takia ei juurikaan ole nostovaraa. (2016–21 keskiarvo 96 %).

Rakentaminen tulisi toteuttaa ympäristöä mukailen. Nykyisin lähes kaikki jyväskyläläiset asuvat enintään muutaman sadan metrin päässä lähimetsästä, ja tämä on syytä säilyttää kaavoituksella. Tutkimus osoittaa, että lähiluonnon puute kaupungeissa vaikuttaa kielteisesti terveyteen useilla mittareilla, joten kaupunkisuunnittelussa on tärkeää säilyttää lähiluonto. Kaavoitus tulisi kohdentaa alueille, joissa on kasvupotentiaalia, mutta joissa myös säilyy asukkaiden yhteys lähiluontoon.

Ympäristö on Jyväskylän keskeisiä voimavaroja ja valtteja verrattuna muihin suurempiin kaupunkeihin. Jyväskylän kasvussa tulee huomioida ympäristö suunnittelussa. Talouskasvu ja työpaikat ovat hyvin tärkeitä ylläpitämään kaupungin virkeyttä ja niitä tulee tavoitella lisää. Päätöksiä tehdessä kuitenkin tulee huomioida vaikutukset ympäristöön. Jyväskylään ei tulisi houkutella teollisuutta, joka aiheuttaa merkittävää haittaa ympäristölle. Sen sijaan tulisi panostaa kestävään ja vähäpäästöiseen teollisuuteen, erityisesti uusiutuvaan energiaan ja vihreään siirtymään keskittyviin yrityksiin. Ympäristöongelmien korjaaminen jälkikäteen on usein kalliimpaa kuin niiden ennaltaehkäisy, kuten on havaittu myös muilla aloilla, kuten terveydenhuollossa.

Jyväskylän nykyinen tavoite on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä, ja tässä tulisi pysyä. Kaupungin pitkän aikavälin tavoitteena on olla päästötön, jätteetön ja ylikulutukseton vuoteen 2040 mennessä, ja myös tätä tavoitetta tulisi jatkaa. Suomen tulisi pysyä omissa ilmastotavoitteissaan. EU:n tavoite hiilineutraaliudelle on vuosi 2050, ja Suomi on edellä tätä aikataulua merkittävästi. Kun Suomi saavuttaa tavoitteensa, sen tulisi jatkaa kehitystä kohti hiilinegatiivisuutta ja tukea mahdollisuuksien mukaan muiden maiden siirtymää.

Jyväskylässä on osaavaa metsänhoitoa, mutta kaupungin lähimetsiä voisi suojella enemmän. Esimerkiksi Ylistön ja Kuokkalan metsien harvennuksia kannattaisi harkita uudelleen, ellei metsien terveys sitä vaadi. Aittovuoren hiihtomaan lähellä voisi sallia metsien kehittymisen luonnontilassa. Itse arvostan luonnontilaisia metsiä liikkumisympäristönä ja liikunkin niissä usein.

Jyväskylässä tulisi panostaa asumisen puistomaisuuteen ja luonnollisuuteen. Täydennysrakentamisella ja uudistusrakentamisella on omat paikkansa tulevaisuudessa. Molemmille on tilansa ja paikkansa. Mikäli metsää kaadettaisiin uuden alueen tieltä tulisi päästöt kompensoida ja varmistaa luonnon säilyminen alueella. Luonnon läheisyys on tutkitusti terveyttä edistävää.

Olisi hyvä jos saisi pidettyä koko Suomen asutettuna. Kuitenkin näen sen ajatuksen kannalta kehityksen olevan pessimistinen. Ihmiset voivat päättää missä haluavat asua ja usein kaupungeissa on paremmat sosiaaliset tarjonnat, joita monet kaipaavat. Kaupungistuminen on koko maailmassa voimakkaana. Tulisi keskittyä pitämään nykyisiä asumiskeskuksia, kuten maakunta pääkaupunkeja vireinä ja houkuttelevina. Kenties näin saataisiin pidettyä maata varsin paljon asutettuna, vaikka ei ihan kaikkea.

En usko, että saamme pidettyä koko Suomea asutettuna. Koko Suomen asuttamisen yhteydessä puhutaan usein kansallisen turvallisuuden takaamisesta. Kaikkia pieniä kuntia ja seutuja en usko, että tulemme saamaan pidettyä asutettuna. Meidän tulisi kuitenkin keskittyä siihen, että maakuntien suurimmat kaupungit pysyvät virkeinä ja aktiivisina, jotta Suomessa säilyy huoltovarmuus edes jonkin asteisesti.

Nykyisen kaltainen puistomainen kaupunkisuunnittelu esim. Lutakon alue tulee jatkaa. Kaupungin kasvussa tulisi huomioida nykyisten asukkaiden viihtyvyyden turvaaminen ja kuitenkin palveluiden toteutuminen.

Suunniteilla on Kauppakadun peruskorjaus, yliopiston kirjastolta Aaren aukiolle. Rakentamisen on suunniteltu alkavan 2027 ja kestävän 2032 vuoteen asti. Keskustan kannalta loppu tulos saattaa olla hyvä ja toimiva, kuitenkin on tärkeää, että remontin aikana keskusta-alueen yritykset eivät näivety pois.

Lue lisää peruskorjauksesta.

Jyväskylässä on tehty nyt jo paljon sopeutuksia niin leikkauksia kuin veron kiristystä. Tulisi nyt seurata miten kehitys jatkuu, kenties kasvun kautta kaupungin talous pääsee jaloilleen. Jyväskylän veroprosentti on noussut viime vuosina varsin merkittävästi. Tulisi pyrkiä välttämään veroprosentin nousua etsimällä muita pitkäjänteisiä tapoja tasapainottaa taloutta. Veroprosentin muutoksia tulisi välttää ja aina valmistautua tasapainoiseen talouteen. Ennusteiden mukaan talouden Jyväskylässä, Suomessa ja Euroopassa pitäisi pikkuhiljaa taas kääntyä kasvuun. Emme kuitenkaan voi luottaa siihen, että talous tulee kasvamaan. Tulee myös aina pitää mielessä mahdollisuus taantumiin ja vaikeampiin aikoihin verotusta pohdittaessa. v. 2023: 7,36 %, v. 2024: 8,0 %, v. 2025 8,1 %.

Yli 100 tuhannen asukkaan kaupungeissa veroaste keskiarvoltaan on 6,4 %, joten Jyväskylän nykyinen verotus on jo varsin korkeaa. Kaupunkimme lähimmissä vertaisissa vähän matalempi tai sama kuin meillä: Tampereella 7,6 % ja Kuopiossa täysin sama 8,1 %

Nykyisessä tilanteessa henkilö, joka saa pelkästään pääomatuloja, ei maksa kunnallisveroa. Tämä tilanne on kuitenkin poikkeuksellinen. Suomessa noin kaksi miljoonaa ihmistä saa vuosittain pääomatuloja. Pääomatulojen ja ansiotulojen verotuksen suhde on haastava kysymys. Toisaalta on huoli pääoman siirtymisestä matalamman verotuksen maihin, ja toisaalta keskustellaan verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Pääomaverotusta voisi tutkia ja arvioida vaihtoehtoisia malleja, mutta tämä tulisi tehdä valtion tasolla. Nykyinen järjestelmä, jossa pääomaverotus menee valtiolle, voi kuitenkin olla valtion tasolla tasa-arvoisempi. Jos järjestelmää lähdettäisiin muokkaamaan, luulen lopputuleman olevan lopullisessa verotuksessa varsin nollasummapeliä.

Markkinataloudessa syntyy vääjäämättä tuloeroja. Niitä tulisi pyrkiä pitämään pienenä. Suurista varallisuuseroista koituu merkittäviä yhteikunnallisia haittoja. Ajatus siitä, että kaikki olisi ihmisestä itsestään kiinni on haasteellinen, koska kaikkien meidän mukana ja takana seisoo paljon muita ihmisiä, jotka ovat tukeneet matkaamme tähän asti. Menestymisessä kyse on aina yhteisöstä. Menestystä ei tulisi mitata yksilötasolla vaan sillä kuinka hyvin yhteisö menestyy. Kuinka hyvä olla on yhteisöjen heikommassa asemassa olevilla. En kiellä sitä kuitenkaan, etteikö yksilö voisi vaikuttaa tilanteeseensa.

Valtion tulisi puuttua markkinoiden toimintaan, muttei puuttua liikaa sen mekanismeihin. Markkinoilla tulisi varmistaa myös pienten yritysten toiminta eikä antaa suurten kansainvälisten yhtiöiden hallita niitä. Markkinoilla tulisi estää veronkiertoa ja veronsuunnittelun mahdollisuuksia. 

Sosiaaliturvan varassa eläminen ei ole helppoa. Tukien varassa eläminen on haastavaa ja usein hyvin byrokraattista. Sosiaaliturvan haun ja saamista tulisi yksinkertaistaa. Esimerkiksi Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea (ESOK) on moittinut Suomea toistuvasti liian matalasta sosiaaliturvan tasosta. Sosiaaliturvaa saaneiden oloja tulisi pyrkiä helpottaa ja heidän työllistymistä tukea.

Valtion ja kuntien omistusta yrityksistä tulisi pohtia uudestaan jokaisen tapauksen kohdalla. Yhteiskunnan tulisi vastata itselleen kriittisistä ja vääjäämättömistä palveluista. Tilanteessa, jossa julkisen palvelutuottajan ja yksityisen kulut olisi julkisvallalle yhtä suuret tulisi suosia julkista.

Kunnalle tulee turvata pakkolunastusmahdollisuus, mutta sen käyttöä tulee välttää ja harkita muita ratkaisuja. Jyväskylä omistaa jo ennestään runsaasti keskustan ja muiden taajamaseutujen lähipiirien alueita. Kaavoitusta tulisi suunnitella nämä alueet huomioiden, mutta jos kannattavaa kaavoitettavaa on yksityisten omistamilla alueilla, ei pakkolunastuksen pelon tulisi sitä estää. Kehitystä voisi pohtia alueen omistajien kanssa, ja pakkolunastukset ovat valtakunnallisesti harvinaisia.

Jyväskylässä lentokenttää käyttää vain vähäisesti kaupalliset yhtiöt. Kentällä toimii aktiivisesti Puolustusvoimat. Matkustajamäärät ovat vähentyneet merkittävästi vuosituhannen alusta ja koronaa edeltävästä ajasta. Lentojen täyttöaste on reitillä ollut heikkoa (34 %). Maan sisäisten lentoreittien tukemisen sijasta tulisi miettiä esim. valtion panostusta lentorataan. Kansainvälisille matkustajille suoran lento- / jatkoyhteyden puuttuminen voi olla haastavaa, mutta mahdollisen lentoradan olemassa olo helpottaisi paljon tätä haastetta. Nykyinen Helsinki-Jyväskylä väli on vaivaton ja nopea matkustaa junalla.

Olisi hyvä jos saisi pidettyä koko Suomen asutettuna. Kuitenkin näen sen ajatuksen kannalta kehityksen olevan pessimistinen. Ihmiset voivat päättää missä haluavat asua ja usein kaupungeissa on paremmat sosiaaliset tarjonnat, joita monet kaipaavat. Kaupungistuminen on koko maailmassa voimakkaana. Tulisi keskittyä pitämään nykyisiä asumiskeskuksia, kuten maakunta pääkaupunkeja vireinä ja houkuttelevina. Kenties näin saataisiin pidettyä maata varsin paljon asutettuna, vaikka ei ihan kaikkea.

En usko, että saamme pidettyä koko Suomea asutettuna. Koko Suomen asuttamisen yhteydessä puhutaan usein kansallisen turvallisuuden takaamisesta. Kaikkia pieniä kuntia ja seutuja en usko, että tulemme saamaan pidettyä asutettuna. Meidän tulisi kuitenkin keskittyä siihen, että maakuntien suurimmat kaupungit pysyvät virkeinä ja aktiivisina, jotta Suomessa säilyy huoltovarmuus edes jonkin asteisesti.

Jyväskylän vihreät ovat sitoutuneet nykyiseen Hippos-hankkeeseen. Uusien isojen rakentamishankkeiden kohdalla tulee aina arvioida uudestaan eri vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Olisi järjetöntä sitouttaa omaa päätöksentekoa ennalta jokaisen tilanteen ollessa omanlainen.

Kaupungin tulisi mahdollistaa yrityksille suotuisat ympäristöt. Kasvua tukemaan, työllisyyttä laskemaan ja esim. tänne muuttavia opiskelijoita sitouttamaan (esim. kesätöiden muodossa) yritykset ja yrittäjyys on tärkeää. Niin yksityisyrittäminen kuin muukin yrittäminen.

Vuonna 2025 työ- ja elinkeinopalveluiden (TE-palvelut) vastuu siirtyi valtiolta kunnille, joten tässä olisi yksi mahdollisuus tukea työntekijöiden palkkaamista yrityksiin.

Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan osa vastaajista on tyytyväisiä koulunsa opetus ja ohjausresurssin riittävyyteen sekä henkilökunnan ammattitaitoon, mutta samalla kaikista vastaajista yli 60 prosenttia toivoi kouluunsa lisää opetus- ja ohjausresursseja. Aikaisempien tutkimusten perusteella puutteelliset resurssit vaikuttavat negatiivisesti siihen, miten hyvin kouluissa oppimisen ja koulunkäynnin tuki saadaan toimimaan (OAJ, 2017, s. 10), tämän tutkielman tulosten perusteella kouluihin kaivattiin erityisesti lisää erityisopettajia ja koulunkäynninohjaajia “

Tämä mahdollisuus on jo nykyisin voimassa Jyväskylässä. Kaupungissa toimii ruotsinkielinen koulu Kuokkalassa, jossa tarjotaan opetusta 1.–9. luokilla ruotsiksi. Tähän kouluun pääseminen on mahdollista, jos oppilaalla on vähintään vuoden kokemus ruotsin kielestä. Mikäli oppilaalla on korkea motivaatio ja halukkuus, hänellä on jo nykyään mahdollisuus siirtyä ruotsinkieliseen opetukseen. En näe tarvetta muuttaa tätä tilannetta. Ajatus siitä, että muissa kouluissa tarjottaisiin ruotsin kielen opetusta jo ennen kuudetta luokkaa, on haastava. Halukkaita ei välttämättä ole tarpeeksi, jotta luokka voitaisiin muodostaa, edes yli-luokallisesti. Jos kuitenkin kiinnostuneita olisi riittävästi, tulisi tämän mahdollisuuden toteuttamista harkita. Samalla voitaisiin pohtia myös lisätuntien tarjoamista englannin kielestä halukkaille oppilaille.

Kuten Vihreät yleensäkin, myös minä vastustan pienten koulujen lakkauttamista. Etenkin alakoulujen osalta tulisi panostaa siihen, ettei pienempiä, usein lähikouluina toimivia oppilaitoksia suljettaisi. Pitkällä aikavälillä digitalisaation kehittyessä voi olla mahdollista, että koulut alkavat siirtyä täysin digitaaliseen muotoon, esimerkiksi VR-ympäristöihin. Tämä muutos vie kuitenkin aikansa. Olisin silti valmis tutustumaan sen mahdollisuuksiin, mikäli ne konkretisoituvat. Pienten koulujen lakkauttaminen saattaa aiheuttaa lapsille ja nuorille pitkiä päivittäisiä koulumatkoja. Esimerkiksi sisarukseni matkasi koko kouluaikansa pitkän matkan kouluun, mikä saattoi tarkoittaa jopa kahta tuntia päivässä. Tällaiset matkat voivat niellä ison osan nuoren päivästä vieden aikaa muilta tärkeiltä asioilta.

Varhaiskasvatusten työntekijöiden panos on hyvin merkittävä lapsen kehitykselle. Tästä on paljon tutkimusnäyttöä löydettävissä. Varhaiskasvatuksen palkat ovat nykyisellään jo varsin matalat. Olisi mielestäni hyvä ja oikein, jos koko alaan kohdistuva palkkaus nousisi. Kuitenkin, jos Jyväskylä alkaa suurehkona kaupunkina tarjoamaan korkeampaa palkkaa houkutellakseen varhaiskasvatuksen työntekijöitä. Aiheuttaa se haasteen syrjäisemmille ja pienemmille paikkakunnille, joitka eivät silloin enää palkkauksen puitteessa voisi kilpailla isompia kaupunkeja kohtaan. On tärkeää koittaa pitää myös syrjäisempiä alueita asutettuina ja tällaiset päätökset epäsuorasti vaikuttavat myös sinne. Tulisi keskittyä enemmän ammattilaisten houkutteluun yleisesti kaupungissa asumisenpuolesta.

Kaupungin kannalta on tärkeää saada sitoutettua nuoria perheellisiä tänne, jonka takia päiväkotien saatavuus on keskeisessä osassa. Nykyiselläään Jyväskylään on suunniteilla sekä Lohikoskelle että Halssilaan päiväkoti. Lohikosken päiväkodin rakentaminen on jo alkanut ja aukenee elokuussa 2025.

Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen eivät ole mielestäni läheskään tärkeimmät arvot, jotka lapsen tulisi oppia. Lapsen tulisi oppia kunnioittamaan ja kohtaamaan muita ihmisiä, ymmärtämään muiden näkemysten perusteet ja olemaan hyvä ihminen. Tietenkään ei tulisi olla täysin vapaa ja rajaton. Muiden kunnioitukseen kuuluu myös muiden arvostus

Ylioppilaskunnan tulisi ensisijaisesti ottaa kantaa vain nykyisten ja tulevien opiskelijoiden asioihin. Muihin asioihin, vaikka tärkeitä ja keskeisiä, tulisi käyttää muita ilmaisun reittejä. Kaikkien ryhmittymien ei tulisi ottaa eikä niitä tulisi vaatia ottaa kantaa laajaan skaalaan asioita. Ylioppilaskuntien perustuessa pakkojäsenyyteen tulisi niiden senkin takia perustua edustaa nimenomaan opiskelijoiden asioissa. Tilanteessa, jossa jokin asia, joka aiheuttaa opiskelijoille merkittävää haittaa tulisi siihen ottaa kantaa. 

Ajatuksena hyvä. Käytännöllisesti voi olla haastavaa, mutta silti mahdollista. Ylioppilaskunnan tapahtumissa tulisi käyttää yhtenäistä kieltä, olkoot suomi, ruotsi tai mahdollisesti englanti, ellei toisin mainostettu. Keskeisimmät päätöspaperit, jos kirjoitettu suomeksi, olisi hyvä, jos käännettäisiin englanniksi. Käännöstyössä voitaisiin käyttää nykyaikaisia LLM kääntäjiä, jotka ovat yllättävänkin hyviä kääntämään kieliä. Tiukassa taloudellissa tilanteessa tämä mahdollisuus ei kuitenkaan ole ensisijaisesti tavoiteltava, jos se vie kriittisiä resursseja opiskelijoiden edunvalvonnasta. 

Ylioppilaskunnan tulisi jatkaa nykyistä mallia omien tapahtumien järjestämisestä ja muiden järjestämien tapahtumien tukemisessa. JYY voisi pyrkiä lisäämään ainejärjestöjen välistä toimintaa esimerkiksi luomalla systeemin, johon halukkaat ainejärjestöt voivat listautua ja JYY satunnaisesti yhdistelee halukkaiden järjestöjen kesken ja näin ainejärjestöt saattaisivat tehdä enemmän uusien ainejärjestöjen kanssa yhteistyötä. 

JYY:n tulisi pyrkiä tukemaan yksilöiden halukuutta luoda yhteisöjä. Nyyti ry:n (Opiskelijoiden mielenterveystyötä tekevä järjestö) mukaan  v. 2024 kyselyyn vastanneista (koko Suomi) korkeakouluopiskelijoista jopa 51 % koki yksinäisyyttä melko usein tai jatkuvasti. Yksinäisyyttä kokevista jopa 43 % vastasi, ettei pysty vaikuttamaan yksinäisyyteen. Muut ihmiset ovat keskeisessä osassa ihmisten hyvinvointia ja JYYn tulisi pyrkiä tukemaan yhteisöjen muodostumista, kuten Enne ry:tä. 

JYY:n ensisijainen tavoite ei tulisi tässä taloudellisessa tilanteessa lähteä tavoittelemaan laajennusta ravintola-alalle vaan keskittyä perustusten järjestämiseen. JYY voisi kuitenkin pyrkiä houkuttelemaan uusia opiskelijaruuan tarjoajia kampusten alueelle. Mahdollisesti JYY voisi olla yhteydessä Hippos-hankkeeseen ja pyrkiä saamaan Hipposhallin yhteyteen mahdollisuuden opiskelijaruokailuun. Tämä ei helpota Agora / Ylistö alueen ruokailuja. Mahdollisesti yksi suunta olisi kartoittaa mahdollisuuksia pintaremontteihin, mitkä saattaisi helpottaa ruuhkia. Hyvä kehityskulku on ollut ip-kassat, kenties näitäkin voisi pyrkiä lisäämään.

Jyväskylässä tulisi panostaa asumisen puistomaisuuteen ja luonnollisuuteen. Täydennysrakentamisella ja uudistusrakentamisella on omat paikkansa tulevaisuudessa. Molemmille on tilansa ja paikkansa. Mikäli metsää kaadettaisiin uuden alueen tieltä tulisi päästöt kompensoida ja varmistaa luonnon säilyminen alueella. Luonnon läheisyys on tutkitusti terveyttä edistävää.

Merkittävä osa JYYn menoista kohdistuu Jylkkäriin. Ilm. v. 23 arvion mukaan 76,5 € jäsenmaksusta 10,28 € kuluu Jylkkärin ylläpitoon, mikä on Ilokivestä luopumisen jälkeen isoin yksittäinen kuluerä.  Yliopiston sisäisen viestinnän kannalta Jylkkäri on ihan keskeisessä roolissa. Harmillisesti JYYn sivuilta ei löydy uudempia tuloslaskelmia eri tuloista ja menoista, mikä olisi suotavaa. Jylkkärin muuttamista digitaaliseksi on pohdittu, mutta se vähentäisi luultavasti merkittävästi sen levikkiä ja tiedonvälityksen kykyä. On kuitenkin tärkeä pohtia perinteisen lehden lisäksi suurempaa aktiivisuutta someissa tai jotain uusia muotoja lehden säilymiselle, mikäli sen kulurakenne käy liian raskaaksi yliopistolle.

Käytännön kannalta järjestäminen olisi haastavaa, mutta se ei kuitenkaan tarkoita, että sitä ei tulisi pyrkiä tavoittelemaan nähdyn haastavuuden takia. Tietokoneluokkien kannalta yksi mahdollisuus olisi pyrkiä saamaan 24/7 tietokoneluokka johonkin rakennukseen missä kulkua voidaan helposti rajoittaa, esim. jos mahdollista vuokrata luovutetuista rakennuksista yksi / muutama huone tietokoneita varten. Samassa yhteydessä olisi suotavaa, jos pystyttäisiin luomaan lämmin avoin ilmainen kolmas tila “third place”. Näitä tiloja on enää yhteiskunnassa vähäisesti. 

Sekä kurssien että tutkintojen muodossa — kyllä. Yliopiston olisi syytä lisätä tällaista koulutusta sen kysynnän kasvaessa. Yliopiston tulisi noudattaa lakisääteistä tehtäväänsä yhteiskunnan hyvinvoinnin lisäämisestä. Tähän heijastaen yliopiston tulisi pyrkiä tarjoamaan näitä opintoja myös, vaikka ne eivät perinteistä ajatusta opiskelijuudesta noudatakkaan. JYYn tulee tällöin uudistua myös edustamaan näitä opiskelijoita. On kuitenkin tärkeää, että nykymuotoinen lähiopiskelu on mahdollista jatkossakin sitä haluaville elämäntilanteen tai muun syyn johdosta. opinnoissa missä todetaan, että etä muotoinen olisi selkeä haitta ei tule etä-muotoon siirtyä.

Harjoittelutuki olisi hyvästä. EU päätti v. 2025 palkattomien harjoitteluiden lopettamisesta alueellaan. Osalla aloilla palkattoman harjoittelut ovat olleet haaste ja mahdollisten harjoittelupaikkojen joutuessa, mikä on hyvä, maksamaan nyt palkkaa harjoittelijoileen on otaksuttavaa heidän suosivan jatkossa harjoittelutukea saavia. Toivottavassa tilanteessa yliopistojen ei tulisi maksaa harjoittelutukea, vaan harjoittelukohteet pystyisivät maksamaan itse harjoittelijoille. Työmarkkinat tällä hetkellä ovat kuitenkin monella alalla haastavat ja tuki voisi olla paikallaan. Haasteeksi muodostuu tämän rahoituspohja. Lisäksi yleinen harjoittelutuki mahdollistaisi opintojen aikana jo erilaisten työurien luomista, mikä tukisi pitkässä juoksussa yhteiskunnassa laajempi skaalaisempaa osaamista. Nykyisessä tilanteessa lähes kaikkissa muissa yliopistoissa on yleinen harjoittelutuki paitsi Jyväskylässä.

Lue lisää peruskorjauksesta.